Vanhemmillani oli tapana järjestää rapujuhlia nuoruudessaan. Kutsuttiin koolle ystäviä ja istuttiin pikkutunneille saakka parantaen maailmaa ja laulaen juomalauluja. Lasten tullessa kuvioihin perinne jatkui ja lapsetkin pääsivät nauttimaan pimenevän syysillan juhlasta. Muistan kuinka umpiväsyneenä en millään malttanut mennä nukkumaan vaan kuuntelin minäkin yömyöhälle aikuisten höpötyksiä. Siinä oli jotakin kiehtovaa ja ehkä myös ainoana lapsena
