Vanhanajan sekametelisoppa

Sekahedelmäsoppaa on perheessäni kutsuttu leikkisästi aina sekametelisopaksi. Tämä on perinteinen joulupuuron kanssa nautittava kiisseli, mutta toimii minusta jälkiruokaherkkuna ympäri vuoden. Ja meillähän syödään riisipuuroakin silloin kuin mieli tekee, tällä kertaa näin maaliskuussa.

Maaseudun Tulevaisuus kertoo keiton historiasta, että 1800-luvun lopulla höyrylaivojen yleistyminen pienensi kuljetuskustannuksia ja siirtomaatuotteet halpenivat. Näin vaatimattomammatkin kotitaloudet saattoivat ostaa eksoottisempia tuotteita kuten kuivattuja hedelmiä ja rusinoita. Aluksi sekahedelmäkeiton syöminen jouluna oli kuitenkin vain vauraimpien talonpoikaistalouksien herkkua.

Sekahedelmäkeitto yleistyi lopulta 1920- ja 1930-luvuilla kaikkien kansankerrosten joulupöytiin. Sotavuosina tosin joulun jälkiruuat muuttuivat ankeammiksi, mutta riisipuuro ja sekahedelmäkeitto palasivat jälleen 1950-luvulla.

Keiton tekeminen on helppoa ja edullista. Äitini versio reseptistä alla.

Sekahedelmäsoppa (valmistusaika n.20 min)

250 g kuivattuja sekahedelmiä

1 l vettä

0,75dl sokeria

1 kanelitanko

2 rkl perunajauhoja sekoitettuna tilkkaan vettä

1.    Huuhdo sekahedelmät ja pilko suurimmat pienemmiksi paloiksi.

2.    Laita hedelmät kattilaan ja lisää vesi, sokeri ja kanelitanko.

3.    Keitä seosta noin 15 minuuttia.

4.    Poista kanelitanko. Jos tanko on uusi sitä voi käyttää useamman kerran maustamiseen.

5.    Kerää hedelmät suurustuksen ajaksi pois kattilasta esimerkiksi reikäkauhalla.

6.    Sekoita perunajauho tilkkaan kylmää vettä.

7.    Lisää suurus ohuena nauhana hedelmien keittoliemeen.

8.    Laita liemi takaisin hellalle ja anna sen kiehahtaa niin, että se pulpahtaa pari kertaa.

9.    Kaada keittoliemi ja hedelmät tarjoilumaljaan ja sekoita. Anna keiton jäähtyä.

Tarjoile keitto sellaisenaan, kermavaahdolla höystettynä tai riisipuuron kanssa.